While my moving-house project was blocking last week, I thought I’d whip up something quick, and since a new handicraft fair was approaching, it seemed appropriate to get rid of some of the yarns from the previous one. Hence, I grabbed my three hanks of Malabrigo Aquarella.
Muuttoprojektini pingottuessa ajattelin huitaista kasaan jotain nopeaa, ja kun uudet käsityömessut olivat tulossa, olikin sopiva hetki neuloa jotain edellisten messujen annista. Niinpä puikoille pääsi syötävän suklainen Malabrigon Aquarella.
Project: Malabrigo hat
Pattern: none
Yarn: Malabrigo Aquarella, shade Coronilla, 91 g
Needles: Knit Picks Options Harmony 9 mm
Finished size: small
Aquarella is super bulky yarn, and since I didn’t find any suitable patterns, I improvised as I went along. The yarn has huge lumps in it and is very uneven, and to accentuate the bulkiness I placed the decreases asymmetrically yet symmetrically - not aligned but always two stitches off. I think it worked quite well.
Aquarella on paksuudeltaan super bulkya ja erittäin möykkyistä. En löytänyt sopivaa ohjetta, joten improvisoin. Päätin myös korostaa langan epätasaisuutta sijoittamalla kavennukset säännöllisen epäsäännöllisesti siirtämällä niitä aina kahdella silmukalla, ja se toimi minusta hyvin.
Pattern: My So Called Scarf
Yarn: Malabrigo Aquarella, shade Coronilla, 200 g
Needles: Knit Picks Options Harmony 9 mm
Finished size: 16 x 140 cm
The rest of the yarn went into a scarf. I like the pattern - it’s extremely simple, yet intricate, and brings out the subtle colour variations of the yarn beautifully. Since I only had two hanks left, I dropped the number of stitches to 20 and knitted a narrower scarf than in the pattern.
Loput langat päätyivät huiviksi. My So Called Scarfin ohje on yksinkertainen, mutta lopputulos on upean yksityiskohtainen ja korostaa langan vivahteita todella kauniisti. Koska minulla oli vain kaksi vyyhtiä, tein huivista kapeamman kuin ohjeessa ja loin vain 20 silmukkaa.
And the final verdict? I like them both. The hat looks quite big on my head, but the size is just right. The folded edge makes it really warm, which is good in these latitudes. We’ll see if I get to wear it this winter - so far it’s just been raining…
Lopputuloksista tuli miellyttävät. Pipo näyttää isolta päässäni, vaikka se on juuri sopiva. Se on käännetyn reunan ansiosta myös tuplasti lämmin, ja sitähän Suomen talvessa tarvitaan. Saa nähdä, tuleeko sille käyttöä tänä talvena.
This was the first time I used super bulky yarn, and although I thought it would be fast to knit with 9 mm needles, it wasn’t! I like trying out different things and experimenting with different kinds of yarns, but my hands are the size of those of a 6-year-old child, and maneuvering thick, lumpy yarn and drumstick-sized needles took quite a bit of effort. I also had the odd sensation of knitting with kids’ crayons…
This process picture illustrates how much variation there is in this yarn (and how funny the needles look):
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytin näin paksua lankaa ja näin isoja puikkoja. Vaikka luulisi, että neulominen olisi sujunut nopeasti, niin toisin kävi! Käteni ovat samaa kokoluokkaa kuin 6-vuotiaalla lapsella, ja paksun möykkylangan ja rumpupalikan kokoisten puikkojen pyörittely oli pienillä käsillä työlästä. Minulla oli myös koko ajan outo tunne siitä, että neulon lasten väriliiduilla - tiedättehän ne paksut, värikkäät ja teräväkärkiset…
Tästä kuvasta näkee langan suuren paksuusvaihtelun sekä nuo vinkeät puikot.
And as you can see the colourway is just delicious: dark chocolate, coffee, golden honey, molasses…
Värit ovat todella herkulliset: tummaa suklaata, kahvia, hunajaa, melassisokeria…
RSS feed
